Aluevaaleissa 2025 läpi menneet sosiaalityöntekijät ja sosiaalityön pääaineopiskelijat
Tietoja päivitetty 17.4.2025 klo 8.10.
Tiukka vaalirutistus on nyt ohi. Nostamme hattua kaikille vaaleissa ehdolle asettuneille kollegoillemme – kiitos uurastuksestanne demokratian ja sosiaalityön äänen puolesta. Valtuustoihin valituiksi tulleille sosiaalityöntekijöille lähetämme lämpimät onnittelumme! Läpi päässeiden lisäksi haluamme antaa tunnustusta yhtä lailla kaikille vaalikentillä ahkeroineille lopputuloksesta huolimatta, sekä oman kampanjansa tehneille että tuikitärkeissä taustajoukoissa toimineille.
Kokosimme seurassa eri lähteistä* tietoja siitä, miltä sunnuntain vaalitulos näyttää sosiaalityön näkökulmasta. Rajasimme tarkasteltaviksemme aluevaalit sekä Helsingin kuntavaalit käytännön syistä**. Listauksemme sisältää sosiaalityöntekijät sekä sosiaalityön pääaineopiskelijat, mutta ei esimerkiksi muita sosiaalialan ammattilaisia.
Valtuustoihin valittiin kaikkiaan 35 sosiaalityöntekijää tai sosiaalityön pääaineopiskelijaa, lisäksi 24 ylsi varavaltuutetuksi.
Maantieteellisesti tarkasteltuna miltei kaikkialle Suomeen saatiin sosiaalityöntekijäedustusta valtuustoihin. Pohjanmaa on ainoa hyvinvointialue, jonka valtuustoon ei valittu yhtäkään sosiaalityöntekijää tai sosiaalityön pääaineopiskelijaa, ei varsinaiseksi eikä varavaltuutetuksi.
Kahdella alueella (Keski-Pohjanmaa, Kymenlaakso) sosiaalityöntekijöitä pääsi varasijoille, mutta ei varsinaisiksi valtuutetuiksi.
Eniten sosiaalityöntekijätaustaisia ehdokkaita pääsi läpi Kanta-Hämeessä (5 varsinaista) ja Itä-Uudellamaalla (4 varsinaista + 1 vara).
Sosiaalityöntekijöiden edustus näyttää vaatimattomalta verrattuna esimerkiksi lääkäreihin, joita näissä vaaleissa valittiin aluevaltuustoihin yhteensä 122 kappaletta (Lääkärilehti). Sosiaalityöntekijöiden seura kannustaa sosiaalityöntekijöitä mukaan politiikkaan ja tuomaan ääntämme esiin, vaikuttamaan ja tekemään rakenteellista sosiaalityötä myöspäätöksenteon tasolla.
Sosiaalityöntekijätaustaiset valtuutetut ja varavaltuutetut aluevaltuustoissa ja Helsingin kaupunginvaltuustossa 2025
Etelä-Karjala (2 + 0)
Brandt-Ahde Linda (kok)
Paananen Taina (kesk)
Etelä-Pohjanmaa (3 + 0)
Jokiranta Harri SDP)
Kuisti Jenni (vihr)
Vallin Jouni (PS)
Etelä-Savo (1 + 0)
Korhonen Sanna (kesk)
Helsinki (2 + 2)
Austero Nita (SDP)
Hagman Sandra (vas)
varalla Airola Susanna (vihr)
varalla Malin Petra (vas)
Itä-Uusimaa (4 + 1)
Green Susanna (vas)
Hellström Susanne (vihr)
Munkberg Tove (RKP)
Nikkanen Mari (SDP)
varalla Alm Agneta (RKP)
Kainuu (1 + 2)
Huttu-Juntunen Terttu (vas)
varalla Lindh Jari (vas)
varalla Rajala Arja (kesk)
Kanta-Häme (5 + 0)
Lepola Kaisa (SDP)
Ristavaara Heini (kesk)
Ruuskanen Kristiina (kesk)
Taiveaho Satu (SDP)
Viksten Satu (vas)
Keski-Pohjanmaa (0 + 1)
varalla Jokela Camilla (vas)
Keski-Suomi (1 + 1)
Rantanen Riikka (SDP)
varalla Koikkalainen Marianne (SDP)
Keski-Uusimaa (2 + 1)
Toiminen Tiina (vihr)
Rousu Sirkka (SDP)
varalla Mattila Riina (kok)
Kymenlaakso (0 + 1)
varalla Aalto-Riihiaho Emmi (SDP)
Lappi (1 + 1)
Salminen Päivi (SDP)
varalla Muotka Henri (kesk)
Länsi-Uusimaa (2 + 1)
Akinyemi Aino (vas)
Marttila Helena (SDP)
varalla Tuomikoski Mirjami (kok)
Pirkanmaa (2 + 1)
Mankkinen Leena (SDP)
Pursiainen-Hautala Sirpa (KD)
varalla Reito Lotta (SDP)
Pohjanmaa (0 + 0)
Pohjois-Karjala (1 + 2)
Silvennoinen Maija (KD)
varalla Eronen Erika (kesk)
varalla Mukkala Kati (kesk)
Pohjois-Pohjanmaa (1 + 0)
Kettunen Niina (SDP)
Pohjois-Savo (2 + 1)
Back-Hytönen Minna (kesk)
Kairinen Petra (vihr)
varalla Väätäinen Jenna (vas)
Päijät-Häme (1 + 1)
Saastamoinen Aija-Riitta (vihr)
varalla Ketonen Minttu (kesk)
Satakunta (2 + 4)
Laurila Jenni (vihr)
Viljanen Heidi (SDP)
varalla Leino-Holm Minka (vihr)
varalla Mattila Johanna (SDP)
varalla Santanen Johanna (SDP)
varalla Turunen Marianna (vas)
Vantaa ja Kerava (1 + 3)
Holmberg-Soto Hanna (RKP)
varalla Forsblom-Prittinen Frida (RKP)
varalla Ingervo Sirkku (vas)
varalla Kutvonen Tiina (SDP)
Varsinais-Suomi (1 + 0)
Tavio Erika (PS)
*Tiedot on koostettu on Oikeusministeriön tulospalvelusta, ehdokkaiden itse ilmoittamista ammattinimiketiedoista hakusanojen “sosiaalityö*” ja “socialarbet*” tukemana hankituista tiedoista, Sosiaalityöntekijöiden seuran vaaligalleriaan ilmoittautuneiden ehdokkaiden nimillä tehdyistä hauista sekä seuran hallituksen paikallistuntemuksella ja muista lähteistä kootuista täydennyksistä. Listassa saattaa olla puutteita.
**Siitä huolimatta haluamme välittää onnittelut yhtä lailla myös kunnanvaltuustoista paikan saaneille kollegoille!
Karttakuvapohjan lähde: Wikimedia Commons, Fenn-O-maniC, CC BY-SA 4.0 https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0
Sosiaalityöntekijät aluevaaleissa – Miksi se on tärkeää?
Sosiaalityöntekijät näkevät työssään hyvinvointialueiden palveluiden arjen, sen mikä toimii ja missä on parantamisen varaa. He kohtaavat ihmisiä, joiden elämäntilanteet vaativat nopeita, oikea-aikaisia ja laadukkaita palveluita. Tämä käytännön kokemus on korvaamatonta, kun päätetään sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta.
Kun sosiaalityöntekijät ovat mukana politiikassa ja aluevaaleissa, he tuovat päätöksentekoon asiantuntemusta ja näkökulman, joka muuten voisi jäädä taka-alalle. He pitävät esillä sosiaalihuollon merkitystä, lasten ja perheiden oikeuksia sekä ennaltaehkäiseviä palveluita, jotka vähentävät raskaiden ja kalliiden erityispalveluiden tarvetta.
Aluevaalit vaikuttavat suoraan siihen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään, kuinka nopeasti apua saa ja kuinka hyvin palvelut tavoittavat niitä, jotka niitä eniten tarvitsevat. Sosiaalityöntekijät tietävät, että oikeudenmukainen ja toimiva hyvinvointiyhteiskunta ei synny itsestään, sen eteen pitää tehdä työtä myös päätöksenteon tasolla.
Siksi on tärkeää, että sosiaalityön asiantuntijat ovat mukana aluevaaleissa ja vaikuttamassa politiikassa. Tehdään päätöksiä, jotka perustuvat tietoon ja kokemukseen – ihmisten parhaaksi.
Haluatko kysyä Sosiaalityöntekijöiden seuran toiminnasta, ehdottaa yhteistyötä tai antaa palautetta? Lähetä meille viesti alla olevalla lomakkeella.
Kuulemme mielellämme myös ajatuksiasi ja ehdotuksiasi sosiaalityön kehittämiseksi.