{"id":743,"date":"2026-02-09T19:34:00","date_gmt":"2026-02-09T19:34:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/?p=743"},"modified":"2026-11-13T20:19:15","modified_gmt":"2026-11-13T20:19:15","slug":"edouard-louisin-tuotanto-sosiaalityon-silmin-kaunokirjallisuudesta-sosiaalityon-reflektion-tyovalineena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/?p=743","title":{"rendered":"Edouard Louisin tuotanto sosiaality\u00f6n silmin \u2013 kaunokirjallisuudesta sosiaality\u00f6n reflektion ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edouard Louis (s. 1992) on julkaissut Ranskassa kuusi romaania, jotka kertovat h\u00e4nen lapsuudenperheest\u00e4\u00e4n ja h\u00e4nest\u00e4 itsest\u00e4\u00e4n. Kaikki romaanit on suomennettu, ja ne ovat saaneet ylist\u00e4vi\u00e4 arvioita my\u00f6s suomalaisilta kirjallisuuskriitikoilta. Ranskassa Louis on saanut kaikki t\u00e4rkeimm\u00e4t kirjallisuuspalkinnot. Kirja on sovitettu my\u00f6s teatteriesityksiksi ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026 n\u00e4ytelm\u00e4 \u201dV\u00e5ldets historia\u201d (V\u00e4kivallan historia) py\u00f6rii Helsingin kaupunginteatterin ruotsinkielisell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4 Lilla Teaternissa. Kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen Louisin kahdesta ensimm\u00e4isest\u00e4 kirjasta tehty teatterisovitus Suomessa. N\u00e4ytelm\u00e4ss\u00e4 on raskaasta aiheestaan huolimatta aimo annos l\u00e4mmint\u00e4 huumoria ja toiveikkuutta.\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Louis julkaisi ensimm\u00e4isen romaaninsa 21-vuotiaana Pariisin Sorbonne-yliopiston sosiologian opiskelijana, ja kirja oli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sensaatio. Samanlaista k\u00f6yhyyden, rasismin ja sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kuvausta ei ranskalaisessa kirjallisuudessa ollut n\u00e4hty vuosikymmeniin. Louis on itse kertonut, ett\u00e4 sai usealta kustantamolta hylk\u00e4\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen kirjan julkaisemisesta, koska kustannustoimittajat pitiv\u00e4t kirjan kertomusta k\u00f6yhyydest\u00e4 ep\u00e4uskottavana: \u201deih\u00e4n t\u00e4llaista ole miss\u00e4\u00e4n nyky-Ranskassa, keksitty juttu\u201d.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Louis kasvoi monilapsisen perheen keskimm\u00e4isen\u00e4 lapsena: is\u00e4 oli entinen tehdasty\u00f6l\u00e4inen, joka oli 35-vuotiaana j\u00e4\u00e4nyt ty\u00f6tapaturman vuoksi sairasel\u00e4kkeelle. Perhe eli is\u00e4n jatkuvasti kutistuvalla sairasel\u00e4kkeell\u00e4 (syyn\u00e4 Ranskan valtion sosiaaliturvaleikkaukset), sill\u00e4 perheen \u00e4iti ei v\u00e4kivaltaisen is\u00e4n kieltojen vuoksi voinut k\u00e4yd\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 vanhusten kotihoitajana. Louisin sisarukset lopettivat kukin koulunk\u00e4ynnin pakollisen oppivelvollisuuden j\u00e4lkeen, koska ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ei arvostettu koulutusta. Louis kertoo, kuinka ymp\u00e4rist\u00f6 ja perhe opettivat, ett\u00e4 esimerkiksi afrikkalaisilla ja arabeilla ei ollut ihmisarvoa ja pahin kohtalo mik\u00e4 miehelle voi sattua oli olla homo. Oman homoseksuaalisuuden l\u00f6yt\u00e4minen lapsena olikin pelottava asia, ja Louis on kertonut, kuinka toivoi \u201dparanevansa\u201d. Kuihtuvassa teollisuuskaupungissa, jossa \u201dmuijat oli muijia ja \u00e4ij\u00e4t \u00e4iji\u00e4\u201d, homoseksuaalisuuden paljastuminen koulutovereille johti vuosikausien rankkaan koulukiusaamiseen.&nbsp;<br>\u200b<br>Kirjallisuus ja teatteri eiv\u00e4t ole vain viihdett\u00e4, vaan voivat toimia my\u00f6s sosiaality\u00f6n ammattilaisen reflektion ja alan sis\u00e4isen keskustelun v\u00e4lineen\u00e4. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus on sosiaalisen ty\u00f6n ydinperiaate (IFSW, 2014), jota ei tule vain puolustaa, noudattaa ja vaalia, vaan my\u00f6s opettaa tuleville sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ille. Sosiaalinen ep\u00e4oikeudenmukaisuus voi saada inhimilliset kasvot paitsi asiakasty\u00f6ss\u00e4, niin my\u00f6s fiktiivisten aineistojen kautta. Kaunokirjallisuuden on todettu useissa tutkimuksissa voivan kannustaa sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kriittiseen analyysiin ja edist\u00e4\u00e4 syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Onko ty\u00f6kyvytt\u00f6m\u00e4n is\u00e4n jatkuvasti pienenev\u00e4 etuus oikeudenmukaista? Miksi perheen \u00e4idin on siedett\u00e4v\u00e4 vuodesta toiseen miehens\u00e4 v\u00e4kivaltaa? Miksi t\u00e4ss\u00e4 pohjoisranskalaisessa pikkukaupungissa syrjit\u00e4\u00e4n v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4? Mik\u00e4 voisi olla toisin \u2013 ja miten?&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">\u00c9douard kuvaa yksil\u00f6llist\u00e4 k\u00e4rsimyst\u00e4 sosiaalisessa ja poliittisessa kontekstissa, joten esimerkiksi saksalaisen filosofin Axel Honnethin (1995) k\u00e4site tunnustamisen puute sopii teoksen analyysiin. Honnethin tunnustamisen teoria l\u00e4htee liikkeelle ajatuksesta, ett\u00e4 jokainen ihminen haluaa tulla n\u00e4hdyksi ja tunnustetuksi. Vain niin voi vastavuoroisuuteen ja luottamukseen perustuva yhteiskunta tulla todelliseksi. Honnethin mukaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus perustuu olosuhteisiin, jotka mahdollistavat kansalaisten itseluottamuksen, itsetunnon ja itsens\u00e4 kunnioittamisen kehittymisen sek\u00e4 itsens\u00e4 toteuttamisen. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten tarpeiden, oikeuksien ja yhteiskunnallisen arvon tunnustamista. T\u00e4m\u00e4 tunnustaminen alkaa rakkaus- ja yst\u00e4vyyssuhteista, jota seuraa kunnioitus institutionalisoituneissa suhteissa, kuten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, ja lopuksi keskin\u00e4inen tunnustaminen yhteiskunnallisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Louis on itse kuvannut romaanejaan \u201dkertomuksiksi ihmisist\u00e4, jotka ovat kaiken politiikan ulkopuolella&#8221;. Louis kertoo, kuinka h\u00e4nen lapsuudenperheess\u00e4\u00e4n ei \u00e4\u00e4nestet\u00e4 eik\u00e4 luoteta poliitikoihin. Heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 ei esitell\u00e4 mediassa, eiv\u00e4tk\u00e4 he l\u00f6yd\u00e4 itselleen samaistumiskohteita julkisuudesta. Ep\u00e4oikeudenmukaisuuden ja julkisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 sivuutetuksi tulemisen historia on todellinen. Louis n\u00e4kee ranskalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ep\u00e4onnistuneen t\u00e4ysin. En tied\u00e4 millaisia sosiaalipalveluja Ranskassa on ollut kaksikymment\u00e4 vuotta sitten, mutta Louisin kertomuksessa niit\u00e4 ei ole, vaan perhe sinnittelee virallisen yhteiskunnan tarjoamien tukiverkkojen ulkopuolella.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Romaanin tai teatteriesityksen valinta didaktiseksi v\u00e4lineeksi ja psykososiaalisen ty\u00f6n ammattilaisten reflektion v\u00e4lineeksi on saanut inspiraationsa eri filosofeilta ja kirjallisuudentutkijoilta, jotka ovat pohtineet kirjallisuuden merkityst\u00e4 ihmisen olemassaololle. Yksi heist\u00e4 on yhdysvaltalainen filosofi Martha Nussbaum (2010), joka pit\u00e4\u00e4 kirjallisuutta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 narratiivisen mielikuvituksen kehitykselle: kyvylle asettua toisen asemaan tarinoiden kautta.&nbsp; Kirjallisia teoksia on pidett\u00e4v\u00e4 aktiivisina ilmaisuina, jotka k\u00e4yv\u00e4t vuoropuhelua lukijan kanssa. N\u00e4in voidaan luoda teoksen ja lukijan v\u00e4lille ero, jossa lukija voi pohtia teksti\u00e4 ja itse\u00e4\u00e4n. Ottamalla vastuuta kirjallisten teosten tulkinnoistamme ja perustelemalla niit\u00e4, voimme vahvistaa sosiaalista toimijuutta ja lis\u00e4t\u00e4 rakenteellisen sosiaality\u00f6n ymm\u00e4rryst\u00e4. Kirjallisuus voi stimuloida narratiivista mielikuvitusta, mik\u00e4 mahdollistaa syv\u00e4llisemm\u00e4n pohdinnan sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Samalla narratiivinen n\u00e4k\u00f6kulma sosiaality\u00f6h\u00f6n muistuttaa meit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ihmiset eiv\u00e4t voi hautautua tilastoihin, vaan kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla olevassa yhteiskunnassa ihmiset ovat n\u00e4kyvi\u00e4 toisilleen ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille autenttisine tarinoineen. K\u00f6yhyystilastojen lis\u00e4ksi tarvitaan laadullista tutkimusta ja puheenvuoroja k\u00f6yhyydest\u00e4, narratiiveja, joita p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien pit\u00e4isi kuunnella voidakseen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 yhteiskunnassa todella tapahtuu. Tunnustamisen filosofia kutsuu meit\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n rakenteellista sosiaality\u00f6t\u00e4 &#8211; antamaan kansalaisille kasvot tilastojen takana.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">TEATTERIVINKKI: V\u00e5ldets historia (V\u00e4kivallan historia), Lilla teatern, Helsingin kaupunginteatteri, 27.3.2026 asti. Esityst\u00e4 on mahdollisuus seurata suomeksi tekstitettyn\u00e4 lukulaitteen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">KIRJALLISUUTTA:&nbsp;<br>Honneth, Axel (1995): The struggle for recognition: the moral grammar of social conflicts<br>Nussbaum, Martha (2010): Not for profit : why democracy needs the humanities<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Edouard Louisin romaanit ilmestymisj\u00e4rjestyksess\u00e4:<br>Ei en\u00e4\u00e4 Eddy<br>V\u00e4kivallan historia<br>Kuka tappoi is\u00e4ni?<br>Naisen taistelut ja muodonmuutokset<br>Muutos: Metodi<br>Monique pakenee<br>Kaikki kirjat on suomeksi julkaissut Tammi kustannusosakeyhti\u00f6.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Johanna Lahdenper\u00e4, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Edouard Louis (s. 1992) julkaisi ensimm\u00e4isen romaaninsa 21-vuotiaana Pariisin Sorbonne-yliopiston sosiologian opiskelijana, ja kirja oli v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sensaatio. Samanlaista k\u00f6yhyyden, rasismin ja sosiaalisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden kuvausta ei ranskalaisessa kirjallisuudessa ollut n\u00e4hty vuosikymmeniin.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":769,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-743","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jasenilta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=743"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":748,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/748"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/769"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}