{"id":749,"date":"2025-12-11T19:39:00","date_gmt":"2025-12-11T19:39:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/?p=749"},"modified":"2026-11-13T20:04:29","modified_gmt":"2026-11-13T20:04:29","slug":"lausunto-palveluvalikoiman-periaatteista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/?p=749","title":{"rendered":"Lausunto palveluvalikoiman periaatteista"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Olemme laatineet seuran j\u00e4senten ja hallituksen edustajien yhteisty\u00f6n\u00e4 vastauksen seuralle kohdennettuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaan STM:n lausuntopyynt\u00f6\u00f6n. Lausunto on j\u00e4tetty t\u00e4n\u00e4\u00e4n lausuntopalveluun, ja n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s alla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">&#8212;<strong><br><br>LAUSUNTOPYYNT\u00d6 &#8211; luonnos hallituksen esitykseksi laeiksi terveydenhuoltolain 7 a \u00a7:n, sosiaalihuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 annetun lain 36 \u00a7:n muuttamisesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Onko ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteista s\u00e4\u00e4t\u00e4misest\u00e4 kannatettava?<\/strong><br>Ei<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Perustelut ja lis\u00e4huomiot esityksen kannatettavuutteen liittyen:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ehdotuksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin toisiaan vastaavista palveluvalikoiman periaatteista, joiden soveltamisessa on tarkoitus huomioida kummankin alan ominaispiirteet, tavoitteet ja k\u00e4sitteet. Periaatteita ovat ehdotuksen mukaan tarve, turvallisuus, vaikuttavuus, kustannusvaikuttavuus sek\u00e4 l\u00e4pileikkaavina yhdenvertaisuus ja ihmisarvon loukkaamattomuus.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4ht\u00f6kohtaisesti se, ett\u00e4 yhdenmukaisista tavoitteista linjataan, on eritt\u00e4in kannatettavaa. My\u00f6s sosiaalihuollossa eettisen toiminnan l\u00e4ht\u00f6kohta on pyrkimys tuottaa mahdollisimman paljon hyvinvointia k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevilla resursseilla. Palveluiden avoimuuden ja hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden lis\u00e4\u00e4minen, tutkimustiedon mukainen toiminta ja eettisyys ovat hyvin keskeisi\u00e4 suuntaviivoja. Vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta on kuitenkin erityisesti sosiaalihuollossa tarkasteltava riitt\u00e4v\u00e4n laajasti ja varoen. Esimerkiksi Ruotsin vastaavassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kustannusvaikuttavuus on asetettu selke\u00e4sti toissijaiseksi ihmisarvon ja tarve-solidaarisuuden periaatteiden rinnalla. N\u00e4in tulisi tehd\u00e4 my\u00f6s Suomessa. Sosiaalihuollossa t\u00e4m\u00e4 on viel\u00e4 toistaiseksi erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ettei sosiaalihuollossa ole palveluvalikoimaneuvoston kaltaista kansallisia suosituksia antavaa toimijaa ja my\u00f6s muunlaiset tutkimustietoa tosiasiallisesti sovellettavaksi saattavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat yh\u00e4 takamatkalla terveydenhuollon vakiintuneisiin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">On hyv\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esityksess\u00e4 tunnistetaan, ett\u00e4 sote-alan arjessa jatkuvasti jo arvioidaan menetelmien ja palveluiden perusteltavuutta ja vaikuttavuutta suhteessa asiakkaan tilanteeseen ja tarpeisiin. Ehdotuksen kautta ei olla poistamassa ammattihenkil\u00f6iden autonomiaa ja mahdollisuutta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 menetelmist\u00e4 ja palveluista yhteisymm\u00e4rryksess\u00e4 asiakkaan kanssa, perustuen asiantuntemukseen ja ammattietiikkaan. Samoin esityksen perusteluteksti onnistuu hyvin sen muotoilussa, ett\u00e4 sosiaalihuollossa vaikuttavuus voi tarkoittaa asiakkaan tilanteesta riippuen niin positiivista muutosta, toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4mist\u00e4 tai heikkenemisen hidastamista, tilanteen yll\u00e4pitoa tai haittojen minimoimista verrattuna tilanteeseen, jossa palvelua ei olisi lainkaan toteutettu tai olisi toimittu jollain toisella tavalla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s esityksess\u00e4 nostettu tavoite palveluiden painotuksen siirt\u00e4misest\u00e4 v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 ja hyvinvointia edist\u00e4viin, sairauksia ja sosiaalisia ongelmia ennaltaehk\u00e4isevien palveluiden suuntaan on hyv\u00e4 ja t\u00e4rke\u00e4. Ehdotettua lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutosta on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 arvioida osana laajempaa sosiaalilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kokonaisuutta ja sen ajankohtaisia muutoksia. Kahden viime vuoden aikana on tehty valtavasti lakimuutoksia, jotka ovat merkitt\u00e4v\u00e4sti heikent\u00e4neet ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n edellytyksi\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kokonaisuudessaan esitys painottaa paljon terveydenhuollon n\u00e4k\u00f6kulmaa, joskin sosiaalihuollon n\u00e4k\u00f6kulmat nousevat luvussa 7.2 esiin muuta esityst\u00e4 selke\u00e4mmin. Esitys vaatii jossain m\u00e4\u00e4rin tarkennuksia koskien sosiaalihuollon ominaispiirteit\u00e4. Sosiaalihuoltoa koskevia lakiuudistuksia tulisi valmistella osin erill\u00e4\u00e4n terveydenhuollosta, vahvalla sosiaalihuollon ammattitaidolla, jotta alan ominaispiirteet tulisivat m\u00e4\u00e4ritellyiksi ja konkretisoiduiksi. Toisaalta vaikuttavuuskysymysten edist\u00e4minen samantahtisesti koko sote-alalla on toimiva l\u00e4ht\u00f6kohta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Haasteena on, ett\u00e4 siin\u00e4 miss\u00e4 terveydenhuollossa tutkimuksen resurssit ovat suuremmat, rakenteet valmiimmat, ja tietoa on kertynyt pitk\u00e4\u00e4n, ollaan sosiaality\u00f6ss\u00e4 vasta p\u00e4\u00e4sem\u00e4ss\u00e4 alkuun. Esityksess\u00e4 puhutaan esimerkiksi hyvinvointihy\u00f6dyst\u00e4, vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hyvinvointia ei sosiaalihuollossa tai laajemminkaan viel\u00e4 pystyt\u00e4 tarkoituksenmukaisella tasolla mittaamaan. Jotta hyvinvointihy\u00f6ty voidaan osoittaa, niin sosiaality\u00f6ss\u00e4 kuin yhteiskunnassa laajemminkin, tarvitaan nykyist\u00e4 parempia mittareita ja laadukkaan tutkimuksen vahvistamista. Nykyinen lakiesitys toivottavasti vauhdittaa t\u00e4t\u00e4 prosessia. My\u00f6nteist\u00e4 on, ett\u00e4 tilanne lakiesityksess\u00e4 tunnistetaan, ja periaatteiden ajatellaan enemm\u00e4nkin ajan mittaan ohjaavan asetettuun suuntaan. Mittareiden kehitt\u00e4misess\u00e4 tulee olla mukana sosiaalihuollon asiantuntijoita, joilla on osaamista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 olemassa olevaa ja lis\u00e4ksi tulevaisuudessa tarvittavaa tutkimustietoa aiheesta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Hyvinvointihy\u00f6dyn osoittaminen linkittyy palveluiden priorisointiin, joka esityksess\u00e4 nousee vahvasti esille. Terveydenhuollossa on t\u00e4rke\u00e4 tehd\u00e4 priorisointia ihmisen selviytymisen mahdollisuuksista riippuen, esimerkiksi kun vakavaa sairautta hoidetaan kalliilla l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Sosiaalihuollossa kuitenkin vastataan ihmisten perustarpeisiin \u2013 lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4mme hyvinvoinnin, turvallisuuden ja osallisuuden edist\u00e4misest\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 my\u00f6s ja erityisesti silloin, kun asiakkaan tilanne on vaikea ja jopa parantumaton. T\u00e4rke\u00e4 on my\u00f6s tunnistaa, ett\u00e4 yhteiskunnan marginaaleissa olevien n\u00e4k\u00f6kulmat ovat arvokkaita peilej\u00e4 yhteiskunnassa, ja niiden kuulluksi tuleminen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 kaikkia. Sosiaalihuollon ty\u00f6 ei ikin\u00e4 kohdistu ainoastaan yksil\u00f6\u00f6n, vaan my\u00f6s yhteis\u00f6ihin ja yhteiskunnan rakenteisiin, kuten esityksess\u00e4 tunnistetaan. Priorisoinnin sijaan sosiaalihuollossa voisikin puhua mahdollisuudesta keskitty\u00e4 olennaiseen.<br><br>Sosiaalihuollon kustannuksia laskettaessa ja vaikuttavuutta todennettaessa tulisi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkaariajattelua, jossa sosiaalipalvelujen tuottamat vaikutukset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin investointeina. Lyhyen aikav\u00e4lin s\u00e4\u00e4st\u00f6t tuottavat pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin mielenterveys-, syrj\u00e4ytymis- ja p\u00e4ihdeongelmia. N\u00e4iden seurannaisvaikutukset taas n\u00e4kyv\u00e4t yhteiskunnassamme v\u00e4est\u00f6n koulutuspohjan heikentymisen\u00e4 ja sit\u00e4 kautta koulutettujen ty\u00f6ntekij\u00f6iden v\u00e4hentymisen\u00e4 ja vaurautta tuottavien innovaatioiden mahdollisuuksien heikentymisen\u00e4. Jos palveluja leikataan esimerkiksi asiakkaan nuoruudessa tai lapsuudessa, ongelmat saattavat kumuloitua ja n\u00e4ky\u00e4 vasta my\u00f6hemmiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nvaiheissa, jolloin niiden korjaaminen tulee kalliimmaksi. Sen sijaan panostaminen sosiaalihuoltoon jo varhaisessa vaiheessa ehk\u00e4isee ongelmien kasaantumista ja mahdollistaa nousun kaikista yhteiskuntaluokista yhteiskuntarakenteita kannattelevaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Antaako esitysluonnos riitt\u00e4v\u00e4n ja oikean kuvan lakiehdotusten taloudellisista vaikutuksista (jakso 4.2)?&nbsp;&nbsp;<br><\/strong><br>N\u00e4kemyksemme mukaan taloudellisten vaikutusten osoittaminen vaatii viel\u00e4 lis\u00e4selvityksi\u00e4, sek\u00e4 sosiaalihuollon tutkimustiedon vahvistamista.<br>Tarveperiaatteen osalta on huomionarvoista, ett\u00e4 esityksess\u00e4 puhutaan vain palvelutarpeista. Sosiaalihuollon palvelut ovat kuitenkin keino vastata ihmisten perustarpeisiin &#8211; niiden kautta varmistetaan ruoka ja katto p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle, rakennetaan mielek\u00e4st\u00e4 arkea, tuetaan ihmisten autonomiaa, annetaan mahdollisuus tulla kuulluksi ja n\u00e4hdyksi, ja sit\u00e4 kautta vahvistetaan toimintakyky\u00e4. Pelkist\u00e4 palvelutarpeista puhuminen h\u00e4m\u00e4rt\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4 ydinajatusta ja siten heikent\u00e4\u00e4 palveluiden todellista vaikuttavuutta. Esityksess\u00e4 arvioidaan tarveperiaatteella olevan vain v\u00e4h\u00e4isi\u00e4 taloudellisia vaikutuksia. Jos palvelut kuitenkin todellisuudessa vastaisivat paremmin ihmisten ydintarpeisiin, voisivat niin taloudelliset kuin ennen kaikkea hyvinvointivaikutuksetkin olla merkitt\u00e4v\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turvallisuusperiaatteen arviointi tuo esille esityksen terveydenhuoltokeskeisyytt\u00e4. Mit\u00e4 turvallisuusperiaate sosiaalihuollossa tarkoittaa? Millaisia turvallisuusriskej\u00e4 ja taloudellisia riskej\u00e4 syntyy, kun sosiaalihuolto ja sen tutkimus on aliresursoitua? Sosiaalihuollolla on keskeinen rooli yhteiskunnan turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kyse ei ole rikollisuuden ehk\u00e4isyst\u00e4, vaan sit\u00e4, miten ihmiset kokevat olevansa osa yhteiskuntaa.&nbsp; Yhteiskuntaan kiinnittynyt henkil\u00f6 haluaa osallistua, mutta ulkopuolelle ajettu ei koe velvollisuudentuntoa tai halua edist\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 yhteiskunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden periaatteen osalta her\u00e4\u00e4 kysymys siit\u00e4, mitk\u00e4 sosiaality\u00f6ss\u00e4 ovat v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisi\u00e4 \u201dhoitoja\u201d? Miten hy\u00f6ty ja hyvinvointi mitataan ja kenell\u00e4 on valta asiasta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4? Sosiaalihuollon vaikuttavuuden osoittamisessa tarvitaan systeemist\u00e4 ja suhdeperustaista vaikuttavuusn\u00e4k\u00f6kulmaa. Sosiaality\u00f6ss\u00e4 keskeisi\u00e4 ja kehitt\u00e4mist\u00e4 vaativia ulottuvuuksia ovat etenkin yhteis\u00f6llinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus, joita on vaikeinta mitata ja todistaa, mutta joihin toisaalta sis\u00e4ltyv\u00e4t suurimmat inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kustannusvaikuttavuuden liian suppea tarkastelu voi sotessa johtaa kokonaiskustannusten kasvuun. T\u00e4m\u00e4 on jo hahmotettavissa esimerkiksi siin\u00e4, miten psykiatrian yhteis\u00f6llisten hoitomuotojen alasajo on johtanut kalliimpien, yksil\u00f6keskeisten tuetun asumisen palveluiden tarpeen kasvuun. Yksil\u00f6- ja toimenpidekeskeisyys ovat jo k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usein huomaamattakin nakertaneet yhteis\u00f6jen ja sosiaalisen hyvinvoinnin merkitt\u00e4vi\u00e4 terveys- ja hyvinvointivaikutuksia.&nbsp;<br>Teema linkittyy esityksen tavoitteeksi nimettyyn terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen. Esityksess\u00e4 on sosiaalihuollon osalta ilahduttavan hyvin huomioitu t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma. On hyvin keskeist\u00e4, ett\u00e4 vaikka tarveperiaatteen mukaan resursseja voidaan kohdentaa enemm\u00e4n vakavaan ja pitk\u00e4kestoiseen tuen tarpeeseen, mahdollistetaan esityksess\u00e4 my\u00f6s v\u00e4est\u00f6tason huomioiminen yksil\u00f6tason rinnalla, jolloin resursseja voidaan kohdentaa v\u00e4est\u00f6tasolla havaittuihin ilmi\u00f6ihin ja niihin kohdistuvaan ty\u00f6skentelyyn. Parhaimmillaan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4 ty\u00f6 osittain kohdistuukin v\u00e4est\u00f6\u00f6n laajemmin, luomalla turvallisia yhteis\u00f6j\u00e4 ja valjastamalla niiden resursseja yhteiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yhteiskunnassamme on turvallisia ja mielekk\u00e4it\u00e4 yhteis\u00f6j\u00e4, joihin vaikeamminkin oireilevat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t liittym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuten esityksess\u00e4 mainitaan, ovat terveyden ja hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4misen kustannusvaikutukset viel\u00e4 vaikeita mitata. Vaikeus arvioida ennaltaehk\u00e4isyn kustannusvaikutuksia linkittyy nykyisten taloustieteellisten mallien kyvytt\u00f6myyteen tunnistaa ja mitata esimerkiksi sosiaalista tai kollektiivista arvoa. T\u00e4ll\u00f6in on vaikea osoittaa sit\u00e4 tosiasiaa, ett\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollossa teht\u00e4v\u00e4 hoito, hoiva ja huolenpito itse asiassa mahdollistavat inhimillisen el\u00e4m\u00e4n ja talouden toimivuuden. Soten kustannusten hillitsemisest\u00e4 tulisi siirty\u00e4 soteen sijoittamiseen investointina. Jos j\u00e4tt\u00e4ydymme vain niiden palveluiden ja toimenpiteiden varaan, joiden vaikuttavuus on helppoa ja suoraviivaista todistaa, voimme kadottaa jotain mittaamattoman arvokasta. Sotessa on turvattava uskallus ja resurssit my\u00f6s innovaatioiden syntymiselle. Esityksess\u00e4 sanoitetaankin se, ett\u00e4 kustannusvaikuttavuuden osalta tilannetta on arvioitava riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Antaako esitysluonnos riitt\u00e4v\u00e4n ja oikean kuvan lakiehdotusten muista vaikutuksista (jakso 4.2)?&nbsp;<br><\/strong><br>Luonnoksessa on muina vaikutuksina eritelty ja arvioitu vaikutuksia ihmis- ja perusoikeuksiin, ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, lapsiin, nuoriin, harvinaissairaisiin, ik\u00e4\u00e4ntyneisiin, vammaisiin, sukupuolten tasa-arvoon, viranomaistoimintaan sek\u00e4 hyvinvointialueisiin. Vaikutuksia yhteiskunnan marginaalissa el\u00e4viin ei ole m\u00e4\u00e4ritelty, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rakenteellisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kotitalouksien osalta esityksess\u00e4 on todettu, ett\u00e4 mik\u00e4li lakiehdotuksen seurauksena tullaan tekem\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4vi\u00e4 julkisten palvelujen rajauksia, saattaa osa sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynn\u00e4st\u00e4 siirty\u00e4 yksityiselle puolelle. Tosiasiassa kaikilla kotitalouksilla ei ole taloudellista mahdollisuutta hankkia tarvitsemiaan palveluita yksityiselt\u00e4 sektorilta, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 huomattavasti j\u00e4rjestelm\u00e4mme ep\u00e4tasa-arvoa ja on siten ristiriidassa yhdenvertaisuuden periaatteen kanssa. Jo nyt terveydenhuollon puolella on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4varaiset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t osin hakeutumatta hoitoon taloudellisista syist\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 tulee kalliiksi my\u00f6hemmin p\u00e4ivystyspalveluiden ja erikoissairaanhoidon tarpeina. Toisaalta mik\u00e4li ehdotus toteutuu ideaalinsa mukaisesti, ei pit\u00e4isi olla odotettavissa, ett\u00e4 ihmisten tilannetta aidosti edist\u00e4vi\u00e4 ja vaikuttavia palveluita rajattaisiin pois sosiaali- ja terveydenhuollosta &#8211; vaan nimenomaan niihin pystytt\u00e4isiin keskittym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sosiaalihuollossa tulisi kehitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rakenteellisen sosiaality\u00f6n tiedolla johtamista, jotta tietoa palveluiden tarkoituksenmukaisuudesta ja ajankohtaisista kehitt\u00e4mistarpeista saadaan tuotettua sosiaalihuoltolain mukaisesti sosiaalihuollon ammattilaisilta. Sosiaalihuollossa kyse on usein monista samanaikaisista haasteista ja tuen tarpeista, joita ei voida ratkoa yksi kerrallaan, vaan asiakkaiden kompleksiset el\u00e4m\u00e4ntilanteet on hahmotettava kokonaisuuksina, joissa erilaisia vaihtoehtoja punnitaan yksil\u00f6llisesti ja tilannesidonnaisesti eik\u00e4 kustannusvaikutukset edell\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Onko lakiehdotuksilla jotain sellaisia vaikutuksia, joita esitysluonnoksessa ei viel\u00e4 ole otettu huomioon, ja jos on, niin millaisia vaikutuksia?<br><\/strong><br>Lakiehdotus on rakennettu painotetusti kustannusvaikutusten ymp\u00e4rille ilman, ett\u00e4 on huomioitu sosiaalihuollon toimintaymp\u00e4rist\u00f6n erityispiirteit\u00e4. Interventioiden ja palveluiden vaikuttavuuden tutkimisen rinnalla sotessa onkin merkitt\u00e4v\u00e4 tarve kokonaisuuksien hahmottamiselle.&nbsp;Mik\u00e4li sosiaali- ja terveysalan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6n laatua ja vaikuttavuutta pystyt\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n systeemisest\u00e4, kokonaisvaltaisesta ja pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 viitekehyksest\u00e4 k\u00e4sin, on mahdollista saada aikaan merkitt\u00e4vi\u00e4 inhimillisi\u00e4 ja taloudellisia kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Nykyisell\u00e4\u00e4n on kuitenkin n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4, ett\u00e4 osin sosiaalihuollon heikommasta professionaalisesta asemasta johtuen medikalisaation ja sairauksien hoitamisen logiikkaa sovelletaan herk\u00e4sti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s sosiaalihuollon kent\u00e4ll\u00e4. Yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia medikalisoidaan, jos esimerkiksi neurokirjon oireisiin lapsilla vastataan l\u00e4\u00e4kityksell\u00e4 sen sijaan, ett\u00e4 esimerkiksi kouluymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 muutetaan paremmin lasten tarpeisiin vastaaviksi &#8211; ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n laajempaa keskustelua siit\u00e4, miten yhteiskunnassa tulemme toimeen tai jopa osaamme hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ihmisten l\u00e4ht\u00f6kohtaista erilaisuutta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4llainen yhteiskuntatieteellinen l\u00e4hestymistapa, yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4n hahmottaminen laajemmassa sosiaalisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissaan, on sosiaalisen asiantuntemusta. Se ei kuitenkaan taivu kapeaan tai uusliberalistisesta ajattelusta kumpuavaan tapaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vaikuttavuus. T\u00e4ll\u00f6in riskin\u00e4 on, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4mme tarkastelemaan jonkin yksitt\u00e4isen kapean toimintamallin v\u00e4lit\u00f6nt\u00e4 kustannusvaikuttavuutta, ja sivuutamme merkitt\u00e4v\u00e4t filosofiset ja rakenteelliset n\u00e4k\u00f6kulmat, joiden kautta laaja vaikuttavuus syntyy.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Sosiaalihuollon tutkimuksen ja kehitt\u00e4misen vahvistamisessa saattaa olla mahdollisuuksia enemm\u00e4n kuin osataan viel\u00e4 hahmottaa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 terveydenhuollossa hoidetaan paljon juuri sosiaalisten ongelmien terveydellisi\u00e4 seurauksia.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>Muita n\u00e4kemyksi\u00e4 ja t\u00e4smennysehdotuksia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Yleisen\u00e4 haasteena on erilaisten tulkintojen, m\u00e4\u00e4ritelmien ja toteutusten m\u00e4\u00e4ritteleminen ja linjaaminen. Lakiehdotus vaatii edell\u00e4 nostettuja muutoksia, jotta lakimuutoksen my\u00f6t\u00e4 hyvinvointialueilla ei synny ep\u00e4huomiossa sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n virkavastuulla tekemien p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tosiasiallisia rajoittamistoimia. Vastaaviin kehityskulkuihin esimerkiksi asiakasohjausyksikk\u00f6jen toiminnan osalta Aluehallintovirastot ovat joutuneet tuoreesti puuttumaan.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>Sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden seuran puolesta Karoliina Hiltunen, Ylva Krokfors, Noora Koivulahti, Veera Niemi, Anu Ropponen ja Anu Virtanen<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olemme laatineet seuran j\u00e4senten ja hallituksen edustajien yhteisty\u00f6n\u00e4 vastauksen seuralle kohdennettuun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman periaatteita koskevaan STM:n lausuntopyynt\u00f6\u00f6n. Lausunto on j\u00e4tetty t\u00e4n\u00e4\u00e4n lausuntopalveluun, ja n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s alla.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":763,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[16],"tags":[],"class_list":["post-749","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-lausunnot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/749","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=749"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":750,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/749\/revisions\/750"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/763"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=749"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=749"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=749"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}