{"id":770,"date":"2025-08-18T20:31:00","date_gmt":"2025-08-18T20:31:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/?p=770"},"modified":"2026-11-13T20:34:35","modified_gmt":"2026-11-13T20:34:35","slug":"yksilokeskeinen-yhteiskunta-yksilollisyys-ja-sosiaalityo","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/?p=770","title":{"rendered":"Yksil\u00f6keskeinen yhteiskunta, yksil\u00f6llisyys ja sosiaality\u00f6"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kansanedustaja Anna Kontula julkaisi vuonna 2024 kirjan&nbsp;<em>Kadonnutta j\u00e4rke\u00e4 mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ss\u00e4&nbsp;<\/em>(Into-kustannus). Kirjan perusteesi on, ett\u00e4 nykyaikaiset yhteiskunnalliset prosessit murentavat sosiaalisia siteit\u00e4, ja t\u00e4m\u00e4 tapahtuu yhteen kietoutuneiden terapisoivien puhetapojen ja kapitalistisen tuotantologiikan kautta. Kirja on osoittautunut varsin suosituksi: vuosi julkaisemisajankohdan j\u00e4lkeen sill\u00e4 on yli 500 varausta Helsingin kaupunginkirjaston varausj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">My\u00f6s sosiaality\u00f6 saa teoksessa osansa kritiikist\u00e4: Kontula kertoo, kuinka lastensuojelun prosesseissa korostuu psykologisoiva puhetapa, ja perheiden kohtaamat yhteiskunnalliset ongelmat, kuten palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n rikkonaisuus ja lapsiperhek\u00f6yhyys, j\u00e4\u00e4v\u00e4t sen sijaan esimerkiksi perhety\u00f6n ty\u00f6tavoissa kohtaamatta. Toisaalta Kontula kuvaa, ett\u00e4 Kela-siirron my\u00f6t\u00e4 hyvinvointilalueilla on alettu tunnistaa &#8221;soturisossuja&#8221;, jotka ajavat asiakkaan asiaa eri viranomaisissa. Kontula nime\u00e4\u00e4 asianajoteht\u00e4v\u00e4n yhdeksi kannatettavaksi rakenteelliseksi strategiaksi, mutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 pohdittavaksi, mit\u00e4 muita rakenteellisia strategioita voisi olla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kontulan teosta arvioidessa on vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 keskustelua yksil\u00f6keskeisyydest\u00e4 eli individualismista, jolla tarkoitetaan k\u00e4sityst\u00e4 itsen\u00e4isest\u00e4 yksil\u00f6st\u00e4, joka on pohjimmiltaan autonominen ja riippumaton. Yksil\u00f6llisyyden huomioiminen sen sijaan tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yksil\u00f6n tarpeet ja tavoitteet tulevat n\u00e4kyviksi yhteiskunnalliseen kontekstiin kiinnittynein\u00e4, ja ihminen on osallisena l\u00e4hiyhteis\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja yhteiskunnassa. Kontula ei tuo sosiaality\u00f6kritiikiss\u00e4\u00e4n esiin yksil\u00f6llisyyden ja yksil\u00f6keskeisyyden eroja, mutta t\u00e4m\u00e4n k\u00e4siteparin erottaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 2020-luvun suomalaisen sosiaality\u00f6n eetosta ja toimintatapaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Monen mielest\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4 on yksil\u00f6keskeisen kehityksen huipentuma, joka murentaa sosiaalisia siteit\u00e4 ja tuottaa haavoittuvien yksil\u00f6iden \u201dmassan\u201d, jolla ei ole todellista yksil\u00f6llisyytt\u00e4. Toisten mielest\u00e4 nykyajan herkkyys yksil\u00f6ille ruokkii uuden kulttuurin syntymist\u00e4, joka luo uusia sosiaalisia siteit\u00e4 ja tuottaa itsen\u00e4isemm\u00e4n yksil\u00f6n, jolla on n\u00e4in ollen suurempi yksil\u00f6llisyys.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ranskalainen sosiologi Michel Maffesoli (1995) on kirjoittanut, ett\u00e4 nyky-yhteiskuntaa leimaa \u201duuden individualismin\u201d syntyminen, joka keskittyy itsens\u00e4 toteuttamiseen, ja joka on tyhjentynyt moraalisista tavoitteista liittyen esimerkiksi k\u00f6yhiin l\u00e4himm\u00e4isiin. Tuloksena on loputon personoitumisen ja yksil\u00f6llistymisen prosessi, joka ruokkii jatkuvaa identiteetin etsint\u00e4\u00e4 ja julkisen tilan rapautumista. T\u00e4llainen prosessi on vastakkainen klassiselle sosiaality\u00f6n strategialle, jossa etsit\u00e4\u00e4n tapoja toimia ja edist\u00e4\u00e4 ihmisen osallisuutta yhteis\u00f6iss\u00e4\u00e4n. Er\u00e4s sosiaality\u00f6n oppi\u00e4ideist\u00e4 Mary Richmond toi tutkimuksissaan esiin, ett\u00e4 sosiaality\u00f6n kohteena ei ole irrallinen yksil\u00f6, vaan ihminen elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4\u00e4n (person-in-environment).&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mutta mitk\u00e4 ovat sosiaality\u00f6n mahdollisuudet ammentaa juuristaan yh\u00e4 yksil\u00f6llistyv\u00e4mm\u00e4ss\u00e4 yhteiskunnassa? Nyky-yhteiskuntien korostuneen yksil\u00f6keskeisyyden rinnalla kulkee Maffesolin mukaan my\u00f6s toisenlainen kehitys, joka osoittaa pikemminkin sosiaalisuuden uudistumista ja uuden yksil\u00f6llisyyden tuottamista. J\u00e4lkimm\u00e4inen tapahtuu t\u00e4ll\u00f6in identiteetin ja minuuden etsimisen tuloksena ja tulkiten uudelleen affektin, tunteen ja kommunikaation merkitys &#8211; eli kaikki merkit, jotka ensi n\u00e4kem\u00e4lt\u00e4 viittaavat nyky-yhteiskuntien yli-individualistiseen kehitykseen ja Kontulan kuvaamaan terapiayhteiskuntaan. Sosiaality\u00f6ss\u00e4 ja etsiv\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 onkin havahduttu esimerkiksi verkossa tapahtuvaan ryhm\u00e4ytymiseen ja kehitetty erilaisia verkkoauttamisen menetelmi\u00e4. Sosiaality\u00f6n arkisissa keskusteluissa per\u00e4\u00e4nkuulutetaan yhteis\u00f6ty\u00f6t\u00e4, ja mm. Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaalialan osaamiskeskus Socca on k\u00e4ynnist\u00e4nyt laajan seminaarisarjan yhteis\u00f6sosiaality\u00f6n kehitt\u00e4miseksi. Kamppailu yhteis\u00f6jen ja yhteisten strategioiden puolesta ei ole poistunut sosiaality\u00f6st\u00e4. Sosiaality\u00f6n tutkimuksessa n\u00e4kyy yh\u00e4 selvemmin uusia tutkimusteemoja, kuten esimerkiksi paikan ja alueen merkitys sosiaality\u00f6lle. Muun muassa ruotsalaiset tutkijat ovat per\u00e4\u00e4nkuuluttaneet paikkaerityist\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4, joka ottaa huomioon paikan ja alueen merkityksen ihmisen sosiaalisille suhteille.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">osiaality\u00f6 ei siis pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ole yksil\u00f6iden ongelmia painottavaa muutosty\u00f6t\u00e4, vaan alan sis\u00e4ll\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvaa keskustelua yhteiskunnan muutosten vaikutuksista yksil\u00f6ihin. Kritiikki yksil\u00f6keskeisi\u00e4 strategioita kohtaan on perusteltua, mutta se ei ole suomalaisen sosiaality\u00f6n ja sen tutkimuksen koko kuva.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><em>sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 Johanna Lahdenper\u00e4<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet<\/strong><br>Kontula, Anna (2024) Kadonneen j\u00e4rjen mets\u00e4stys. Into Kustannus: Helsinki.<br>Maffesoli, Michel (1995) Maailman mieli: yhteis\u00f6llisen tyylin muodoista. Gaudeamus: Helsinki<br>Richmond, Mary (1917\/2005) Social Diagnosis. Russel Sage Foundation: New York.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Monen mielest\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4 on yksil\u00f6keskeisen kehityksen huipentuma, joka murentaa sosiaalisia siteit\u00e4 ja tuottaa haavoittuvien yksil\u00f6iden \u201dmassan\u201d, jolla ei ole todellista yksil\u00f6llisyytt\u00e4. Toisten mielest\u00e4 nykyajan herkkyys yksil\u00f6ille ruokkii uuden kulttuurin syntymist\u00e4, joka luo uusia sosiaalisia siteit\u00e4 ja tuottaa itsen\u00e4isemm\u00e4n yksil\u00f6n, jolla on n\u00e4in ollen suurempi yksil\u00f6llisyys.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":759,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17],"tags":[],"class_list":["post-770","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jasenilta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=770"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":772,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions\/772"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/759"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sosiaalityontekijoidenseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}