Sosiaalityöntekijöiden seura järjesti maaliskuussa 2024 kaikille avoimen Tiedolla johtamisen politiikkasuosituksen After work- etätilaisuuden. Tilaisuuden tavoitteena oli esitellä seuran laatimaa sosiaalihuollon tiedolla johtamisen politiikkasuositusta ja siten vahvistaa sosiaalihuollon tiedolla johtamista kansallisesti. Politiikkasuositus ja muut tiedolla johtamisen materiaalit on koottu yhteen seuran nettisivuille. Tiedolla johtaminen tulee viedä sosiaalihuollossa puheen tasolta käytäntöön. Onko sosiaalihuollon johtajilla riittävästi tietoa siitä, mitä tiedolla johtaminen oikeasti on ja miten sitä toteutetaan? Politiikkasuosituksen avulla on mahdollista käydä läpi, mitkä kaikki tiedolla johtamisen näkökulmat ovat itselle tuttuja ja mitkä puolestaan sellaisia, joihin tulisi syventyä vielä paremmin. Suosituksissa korostetaan sitä, ettei kyse ole pelkästään johdon tehtävästä, vaan mukaan tulee saada sekä muut työntekijät että asiakkaat. Toiminnan rakenteita on syytä tarkastella uudelleen ja varmistaa, että esimerkiksi tutkimuksen hyödyntämiselle on riittävät edellytykset. Oleellista tiedolla johtamisen haltuun ottamisessa on uuden ajattelutavan omaksuminen ja yhdessä kehittäminen. Tiedolla johtamiseen liittyy vahvasti myös etiikka, sillä jokaisella asiakkaalla on oikeus saada parasta mahdollista tukea ja jokaisella asiakkaalla on oikeus tietää, mihin hänestä kerättyjä tietoja käytetään. Tiedolla johtaminen tulee viedä sosiaalihuollossa puheen tasolta käytäntöön. Onko sosiaalihuollon johtajilla riittävästi tietoa siitä, mitä tiedolla johtaminen oikeasti on ja miten sitä toteutetaan? Tiedontuotannon ja tietoteknologian johtaminen sosiaalihuollossa (asiantuntijana Samuel Salovaara, väitöskirjatutkija, Lapin yliopisto) Ensimmäisestä asiantuntijapuheenvuorosta vastasi väitöskirjatutkija Samuel Salovaara. Hänen viestinsä tiivistetysti oli, että tarvitsemme oikeanlaista tietoa, oikeanlaisessa muodossa ja oikea-aikaisesti. Tietoteknologian hyödyntäminen on tässä ajassa ajankohtaista ja asiakastietojärjestelmät ovat tärkeitä tiedontuotannon välineitä. Asiakastietojärjestelmiin ei tule kuitenkaan suhtautua niin, että sieltä tulisi automaattisesti tarvittavaa tietoa, vaan järjestelmien käyttö ja hyödyntäminen tiedolla johtamisessa vaatii huolellista suunnittelua. Tietoteknologia toimii tiedolla johtamisessa työkalupakkina. Työkalut itsessään eivät saavuta tässäkään tilanteessa tuloksia, mutta niiden avulla voidaan saada aikaan luotettavia tuotoksia, kun niitä osataan käyttää. Työkalut ja esimerkiksi koulutussuunnittelu ovat investointeja tiedolla johtamiseen. Asiakastietojärjestelmiin ei tule kuitenkaan suhtautua niin, että sieltä tulisi automaattisesti tarvittavaa tietoa, vaan järjestelmien käyttö ja hyödyntäminen tiedolla johtamisessa vaatii huolellista suunnittelua. Salovaara toi esille, että sosiaalihuollossa on tunnistettu erilaisia haasteita liittyen tiedolla johtamiseen. Sosiaalihuollon johtajien tietotarpeita ei ole huomioitu riittävästi ja huonolaatuinen data heikentää tiedon hyödynnettävyyttä. Salovaara esittelikin kolme askelta tiedontuotannon ja tietoteknologian haltuunottoon. Ensimmäisenä askeleena on tiedostaa tiedon muodostumisen prosessit ja niihin vaikuttavat tekijät organisaation eri tasoilla. Seuraavana askeleena on puolestaan riittävän osaamisen varmistaminen tiedon tuotannossa ja jalostamisessa. Tietojärjestelmäkoulutuksia tulee tarjota uusien työntekijöiden lisäksi aina riittävän usein myös kokeneemmille työntekijöille. Kolmantena askeleena tulee varmistaa luotettavan datan kertyminen ja informaation hyödyntäminen tarkoituksenmukaisesti. Jokaisen tulee sitoutua laadukkaan datan tuotantoon ja hyödyntämiseen. Jos niin sanotut rivityöntekijät asetetaan vaan datan kerääjän asemaan, eikä heidän keräämäänsä tietoa koskaan palauteta analysoituna takaisin, motivaatio tiedon keräämiseen laskee. Salovaara muistutti lopuksi, että kaikessa kehittämisessä tulee tuoda esiin sosiaalityön näkökulma ja tavoitteet. Tämä on hyvin tärkeää, koska sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja tutkimuksen historiassa sosiaalityö on aina ollut terveydenhuollon varjossa. Tuloksellisuus sosiaalihuollossa (asiantuntijana Mikko Huovila väitöskirjatutkija, Itä-Suomen yliopisto, johtava konsultti NHG) Väitöskirjatutkija Mikko Huovila vastasi tilaisuuden toisesta asiantuntijapuheenvuorosta. Huovila nosti esiin tuloksellisuuden käsitteenä jäsentämään tiedolla johtamista sosiaalihuollossa. Tuloksellisuudessa on kysymys myös siitä, miten hyvin organisaatio toimii. Johtajana voi kysyä, miten varmistaa, että organisaationi ja työntekijäni tekevät oikeita asioita? Budjetoinnin osalta voi tarkastella, mihin käytettävissä olevat budjettiresurssit riittävät. Keskeistä on ymmärtää, miten työntekijöitä ja sidosryhmiä motivoidaan toimimaan haluttujen tavoitteiden mukaisesti. Sosiaalihuollossa asiakastyö, yhteiskunnalliset rakenteet sekä organisointi ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, johon tietojohtaminen ja tuloksellisuus perustuvat. Sosiaalihuollossa asiakastyö, yhteiskunnalliset rakenteet sekä organisointi ja johtaminen muodostavat kokonaisuuden, johon tietojohtaminen ja tuloksellisuus perustuvat. Sote-järjestämislain 29 § mukaan hyvinvointialueella on velvollisuus seurata alueensa väestön hyvinvointia ja terveyttä väestöryhmittäin, järjestämänsä sosiaali- ja terveydenhuollon tarvetta, saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja yhdenvertaisuutta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia ja tuottavuutta. Huovila kysyi, onko organisoinnin ja johtamisen kysymykset jätetty aivan liian vähäiselle huomioille sosiaalihuollossa? Entä olemmeko osanneet huomioida tuloksellisuutta lainsäädännön näkökulmasta? Sosiaalihuoltolain 1 § tarkasteltaessa voimme kysyä, olemmeko onnistuneet tekemään lain määrittämät tehtävät tuloksellisesti? Entä toteutammeko sosiaalihuoltolaissa mainittua rakenteellista sosiaalityötä tuloksellisesti? Tai toteutammeko lain määrittämää yksilö- ja perhekohtaista asiakas- ja asiantuntojatyötä tuloksellisesti? Johtamisen tueksi Huovila esitteli Sote-järjestämisen tietomallia kehikkona tuloksellisuuden jäsentämiseen. Tietomallin avulla voidaan pohtia erilaisia kulmia esimerkiksi tuottavuuteen ja palvelukykyyn. Esimerkiksi lastensuojelun palveluja ja toimintaa voidaan tuloksellisuuden näkökulmasta johtaa seuraamalla, miten rakenteelliset muutokset ja leikkaukset vaikuttavat lastensuojelun jonoihin, mitä muutoksia saavat aikaan palvelun laatuun tai muihin osa-alueisiin. Onko sosiaalihuollon näkökulma hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä riittävästi mukana? Muun muassa tietoteknologian kehittämiseen liittyvään keskusteluun kaivataan laajemmin sosiaalihuollon ammattilaisia mukaan. Huovila kysyy, onko sosiaalihuollon näkökulma hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä riittävästi mukana? Muun muassa tietoteknologian kehittämiseen liittyvään keskusteluun kaivataan laajemmin sosiaalihuollon ammattilaisia mukaan. Huovila kannustaakin sosiaalihuollon ammattilaisia menemään rohkeasti mukaan erilaisiin tiedontuotantoa ja tiedolla johtamista koskeviin kehittämishankkeisiin. Miten saamme suosituksen jalkautettua koko Suomeen? Tilaisuuden loppukeskustelussa nousi esiin, että tiedolla johtamisen aihe on ajankohtainen ja siitä puhutaan paljon, mutta konkreettisesti sen toteuttaminen on sosiaalihuollossa hataralla pohjalla. Tiedolla johtamisen politiikkasuositus ja siihen liittyvät tilaisuudet ovat Sosiaalityöntekijöiden seuran aktiivien vapaaehtoisvoimin toteuttamia ja niin ikään tilaisuuksissa esiintyneet asiantuntijapuhujat ovat vapaaehtoisina tuomassa sosiaalihuollon tiedolla johtamisen viestiä eteenpäin. Kenen tehtävä on ottaa vastuu siitä, että sosiaalihuollon tiedolla johtaminen edistyy ja sosiaalityön ääni on riittävästi esillä julkisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa koskien sosiaali-ja terveyspalveluiden uudistamista? Kenen tehtävä on ottaa vastuu siitä, että sosiaalihuollon tiedolla johtaminen edistyy ja sosiaalityön ääni on riittävästi esillä julkisessa keskustelussa sekä päätöksenteossa koskien sosiaali-ja terveyspalveluiden uudistamista? Vaikka esimerkiksi tekniset ympäristöt eivät tällä hetkellä riittävästi tue sosiaalihuollon tiedolla johtamista, on myös sosiaalihuollossa päätettävä, miten asiaa siitä huolimatta edistetään. Seura toivookin, että tiedolla johtamisen suosituksia hyödynnetään hyvinvointialueiden kehittämispäivissä, soveltamisesta jaetaan somepostauksia muiden tietoon ja ennen kaikkea sosiaalihuollosta ja sosiaalityöstä puhutaan. Meillä kaikilla on vastuu siitä, että sosiaalityön ääni kuuluu.
Anu Virtanen, Petra Erkkilä ja Tuuli Kotisaari
0 Comments
Leave a Reply. |