|
Sosiaalityöntekijöiden seura sai Petteri Orpolta kutsun tapaamiseen, jossa keskustelun aiheena oli lastensuojelun nykytila ja kehittämistarpeet. Sosiaalityöntekijöiden seuran edustajat Maija Haapala ja Camilla Jokela toivat tapaamisessa esiin kolme kohtaa:
0 Comments
1. Sosiaalityön tutkimusperustaisuus tulee saattaa lainsäädäntöön
2. Sosiaalihuollon tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi tulee osoittaa hallitus-ohjelman mukaisesti erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus 3. Valtion rahoituksella on vahvistettava myös monitieteellistä integraatiotutkimusta 1. Sosiaalityön tutkimusperustaisuus tulee saattaa lainsäädäntöön Sosiaalihuollon tehtävänä on edistää ihmisten hyvinvointia ja hyvinvoinnin edistämisen on perustuttava tutkittuun tietoon. Nykyisellä heikolla sosiaalityön tutkimusperustan rakenteella ja rahoituksella ei ole mahdollista arvioida hyvinvoinnin edistämisen työtä tieteellisesti tai arvioida riittävästi ihmisten elämäntilanteissa tapahtuvia muutoksia heidän ollessaan palveluiden piirissä. Ilman tutkimusta emme tunnista toimivia käytäntöjä, emmekä kykene arvioimaan systemaattisesti palvelujärjestelmän heikkouksia. Toimenpiteiden ja palveluiden tulee olla yhteiskunnallisesti laadukkaita, asiakkaan edun mukaisia, asiakasturvallisia sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavia. Vain vahvalla käytännön työhön ja sosiaalihuollon kehittämiseen linkittyvällä tutkimusperustalla ja sitä tukevalla lainsäädännöllä voimme parantaa sosiaalihuollon toimintatapoja. Toisin sanoen sosiaalihuolto ja hyvinvoinnin edistämisen työ tarvitsee lisää itseymmärrystä. Tutkimusperustaisuuden vahvistamiselle on inhimillinen ja taloudellinen peruste. Tällä hetkellä emme kykene arvioimaan asiakkaiden psykososiaalisen tuen tarvetta riittävällä tarkkuustasolla, asiakkaan etu määrittyy liian monitulkintaisesti ja palvelujärjestelmä tuottaa väliinputoaja-asiakkaita. Yhteiskunnan haavoittuvimmassa asemassa olevien asiakkaiden, kuten lasten, vanhusten, päihde- ja mielenterveysongelmaisten ja työttömien näkökulmasta tilanne on epäeettinen ja epäoikeudenmukainen. Tutkimustiedon jatkuva jalostaminen ja käytännön työn kehittäminen tieteelliseen tietoon perustuen on välttämätöntä. On myös hyvä muistaa, että sosiaalihuollolla on myös yhteiskunnallinen ja taloudellinen vastuu siitä, että käytämme verorahat siten, että palvelumme ovat vaikuttavia. Sosiaalityön tulee siis perustua eettiseen, asiakaslähtöiseen ja taloudellisesti kestävään, näyttöön perustuvaan tietoon, jolla arvioidaan ja parannetaan asiakastyön laatua, palvelujärjestelmän toimivuutta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista. Kannatamme, että sosiaalityön ja sosiaalihuollon tieteellisestä tutkimuksesta ja eettisyydestä säädettäisiin laissa lääketieteen tavoin, jotta sosiaalityön tieteelliselle tutkimukselle voidaan turvata riittävät rakenteet ja resurssit. 2) Sosiaalihuollon tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi tulee osoittaa hallitusohjelman mukaisesti erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus Hallitusohjelmassa mainitaan selkeästi: “Luodaan erillinen sosiaalityön tutkimusta ja sen osaamisen vahvistamista tukeva valtion rahoitus ja vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiotutkimusta suuntaamalla siihen rahoitusta" sekä “Voimavarat sosiaalialan tutkimukseen sekä kehittämiseen turvataan pitkäjänteisesti. Rakennetaan Suomeen sosiaalihuollon tutkimus- ja kehittämisrakenne. Asiakaskeskeisyys on tulevien keskusten ytimessä. Hyvää johtamista sekä henkilökunnan ammattitaidon kehittymistä ja työhyvinvointia tuetaan. Laajennetaan tutkimus- ja kehittämistoimintaa osana perustyötä.” Valtion talousarvioehdotuksessa ei kuitenkaan ole mainintaa sosiaalihuollon tieteelliselle tutkimusrahoitukselle suunnattavasta rahoituksesta. Pidimme sosiaalityöntekijöiden ja sosiaalihuollon edustajien keskuudessa mainittua kohtaa hallitusohjelmassa erittäin tärkeänä, sillä vaikuttavaa hyvinvoinnin edistämiseen tähtäävää ja eriarvoisuuden vastaista työtä ei voi tehdä ilman sosiaalihuollon tutkimukselle suunnattua rahoitusta. Talousarvioehdotuksessa mainitaan mm. kohdassa 32. valtion rahoituksesta terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen, jolle on budjetoitu talousarvioesityksessä 25 miljoonaa euroa. Mikäli hyvinvoinnin edistäminen halutaan nähdä hallitusohjelman mukaisesti eri toimijoiden tuottamana yhteistyönä ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella tavoitellaan aidosti hyvinvointia tuottavaa, eettisesti kestävää ja integratiivista mallia, on ensisijaisen tärkeää, että sosiaalihuollon yliopistotasoiseen tutkimukseen budjetoidaan rahoitus. Käsillämme on haastavia yhteiskunnallisia ilmiöitä, joihin tarvitaan monitieteistä- ja sosiaalityön tutkimusta. Tällä hetkellä emme tiedä, keskitymmekö tekemään oikeita asioita ja mistä syystä palvelujärjestelmämme toisinaan pettää erityisesti psyykkisten, fyysisten ja sosiaalisten ongelmien kietoutuessa yhteen. Yhteiskuntatieteellisen tutkimus- ja kehittämistyön rakenteistamiselle, resursoimiselle ja mallintamiselle on selkeä kehitystarve hyvinvointikysymysten laajentuessa ja asiakkaiden moninaisten palvelutarpeiden sekä palvelujärjestelmän muuttuessa. Tilastojen mukaan mm. lastensuojelun kiireelliset sijoitukset kasvoivat 15 % vuodesta 2016 vuoteen 2017 (Tilastoraportti 17/2018) ja samaan aikaan kohorttitutkimuksissa on todettu nuorten mielenterveydenhäiriöiden yleistyneen (Paananen & Merikukka & Gissler; THL Raportteja 2016:9). Ilmiöihin ei kuitenkaan tiedetä selkeää syytä. Sosiaalista ulottuvuutta ja sosiaalihuollon interventioiden mahdollisuuksia ei ole tutkimuksissa riittävällä tasolla arvioitu vaikka lukuisissa tutkimuksissa (mm. Paananen & Merikukka & Gissler 2012) kuitenkin todetaan sosiaalisten tekijöiden yhteys esimerkiksi juuri mielenterveysongelmiin. 3) Valtion rahoituksella on vahvistettava myös monitieteellistä integraatiotutkimusta. Sote-uudistusta tulee toteuttaa ja kehittää toiminnallisena palvelujärjestelmätason integraationa joissa so ja te toimivat yhtä vahvoina toimijoina. Samaan aikaan palvelujärjestelmää ja sen vaikuttavuutta tulee myös tutkia monitieteellisenä integraatiotutkimuksena. Sote-integraation ja sote-tutkimusperustaisuuden toteutumiseksi, rakenteistamiseksi ja resurssoimiseksi sosiaalihuollon tutkimus ja kehittämistyö tulee saada terveydenhuollon rinnalla samanarvoiseksi. Sosiaalihuollossa kaikki asiakastyön asiakirjat tullaan tulevaisuudessa tallentamaan keskitetysti Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon, samalla tavalla kuin potilasasiakirjat potilastiedon arkistoon. Kaikki asiakirjat ovat rakenteisessa muodossa sisältäen muun muassa palvelun järjestämistä, tuen tarvetta, sosiaalipalveluja ja palveluprosessia kuvaavia tietoja. Kehittämistyö asiakirjarakenteiden ja niiden tietosisältöjen hyödyntämiseen toisiokäytössä on ollut työn alla jo pari vuotta. Rakenteinen kirjaaminen ja asiakirjat mahdollistavat ihan uudenlaisen tiedontuotannon sote-palveluissa. Tämä avaa myös ainutlaatuisia tutkimusmahdollisuuksia palvelujärjestelmän vaikuttavuuden tutkimukselle, tietojohtamiselle, asiakastyön kehittämiselle ja asiakasprosessien seuraamiselle. Tätä varten tarvitaan kuitenkin toimivat ja alueelliset tutkimusrakenteet ja riittävä rahoitus integraatiotutkimukselle. Kunnioittavasti Terveydenhuollon sosiaalityön akateeminen tutkimusverkosto Sosiaalityöntekijöiden seura ry |
RSS Feed