Tiedolla johtaminen vaatii yhteistä kehittämistä

Keskustelutilaisuus asiakastiedolla johtamisesta pidettiin marraskuussa 4.11. Töölössä Korjaamon tiloissa. Tilaisuus toteutettiin hybriditilaisuutena seuran jäsenille ja se oli jatkoa kesäkuussa Turun Hüggessa järjestetylle tapaamiselle, joka tuotti monipuolisia näkökulmia, erilaisia ajatuksia ja tarpeita tiedolla johtamisen kehittämiseen sosiaalityössä.

Sama aktiivinen pöhinä jatkui marraskuun keskustelutilaisuudessa, jota oli alustamassa erityisasiantuntija Martta Forsell. Hän kertoi uuden sosiaalihuollon seurantarekisterin kehittämisestä. Saimme kuulla sosiaalihuollon seurantarekisterin hyödyistä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Erittäin kiinnostavaa oli kuulla myös rekisterin edellytyksistä ja toteutuksen etenemisen aikataulusta. Sosiaalihuollon tietopohjan hajanaisuus on ollut esteenä palvelukokonaisuuksien seurannalle tähän asti, mutta sosiaalihuollon seurantarekisteri, Sosdata, tulee vuoteen 2030 mennessä yhdistämään tietopohjan vaiheittaisen toteutuksen myötä.

Sosiaalityön palveluita voidaan kehittää paremmiksi vain koostetun tiedon avulla

Martan esitys sai hyvää palautetta ja seurantarekisteri koettiin sosiaalityön tiedolla johtamista edistävänä kokonaisuutena.
Keskustelussa tuotiin yhteisesti esille se, että tieto on se pääoma, jolla palveluita kyetään kehittämään parempaan suuntaan ja jonka avulla sosiaalityötä saadaan näkyvämmäksi. Tiedon pohjalta pystytään tuottamaan laadukasta sosiaalityön tutkimusta, mitä tarvitaan erityisesti sosiaalityön vaikuttavuudesta. Samalla nostettiin esiin myös tiedolla johtamista koskevan käsiteparin osittainen epämääräisyys ja haaste keskustella tiedolla johtamisesta, koska se itsessään tuntuu tarkoittavan eri ihmisille eri asioita. 

Lisäksi pohdimme sosiaalityöntekijöiden paikallista tuen tarvetta erityisesti kirjaamiseen ja laajemminkin tiedon hyödyntämiseen ja tiedolla johtamiseen tähtäävässä toimintakulttuurin muutoksessa. Martta korosti esityksessään, että yhtenä tärkeänä edellytyksenä tiedon hyödyntämiseen seurantarekisteristä kansallisella tasolla on kirjaamisen laatu.

Sosiaalityö tarvitsee kirjaamiskulttuurin uudistamisen

Martta toi puheessaan esille, että THL järjestää säännöllisesti kirjaamiskoulutuksia ja erilaisia tilaisuuksia koskien mm. Kantaan liittymistä. Nämä koettiinkin hyvinä, mutta keskustelun perusteella vaikuttaisi siltä, että tukea ja aktiivisuutta tarvittaisiin enemmän myös paikallisesti kansallisen ohjaamisen ja tuen lisäksi. 

Keskustelussa koettiin tärkeänä, että sosiaalityöntekijöiden esihenkilöiden tulisi olla tietoisempia siitä, mitä kansallisessa sosiaalityön tiedolla johtamisen kehityskokonaisuudessa tapahtuu. Sosiaalihuollon seurantarekisterin päämääränä on lisätä hyvinvointia parempien palveluiden kehittämisen mahdollistamisella, minkä takia ymmärrys esimerkiksi Kantapalveluihin liittymisen vaiheista, sekä kirjaamiskulttuurin muutoksen tavoitteista vaativat käytännön toimia ruohonjuuritason sosiaalityössä.

Vaikuttamiskampanja sosiaalityön esihenkilöille 

Antoisan keskustelun lopputuloksena pohdimme mahdollisen kampanjan tai muun vaikuttamistyön toteuttamista, jossa kohderyhmänä olisivat sosiaalityön esihenkilöt. Samaan aikaan nostettiin tarve päästä vaikuttamaan tietojärjestelmien kehittämiseen, jotta ne palvelisivat paremmin sosiaalityön kirjaamisen tarpeita. 

Tilaisuudessa sovittiin, että aiheesta kiinnostuneet seuran jäsenet tulevat suunnittelemaan konkreettisia jatkotoimia asiakastiedolla johtamisen teemalla vuoden 2023 alussa. Työ kytketään seuran muuhun vaikuttamistyöhön. Ja työhön ovat tietenkin kaikki lämpimästi tervetulleita!
 
Lisätietoja THL:n järjestämistä koulutuksista kirjaamiseen liittyen:
Rakenteisen kirjaamisen tuki

Seuran jäsenet
Miina Arajärvi 
ja Anna Rantasuo