Sosiaalityöntekijöiden seura ry:n lausunto hallituksen esitykseen laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (15 ja 20 §) muuttamisesta

Jätimme 17.8.2026 Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopalveluun lausuntomme hallituksen esitykseen laeiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain, sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (15 ja 20 §) muuttamisesta. Lausunto on luettavissa myös alla tässä blogissa.

1) Näkemyksenne muutoksiin, joilla vahvistetaan ammattioikeutta hakevan sekä ammattihenkilön kielitaitoa koskevia säännöksiä​

Sosiaalityöntekijöiden seura kannattaa esitettyjä muutoksia sosiaalihuollon ammattihenkilön kielitaitoa koskeviin säännöksiin. On tärkeää, että pykälässä 6a täsmennetään esitetyn mukaisesti, että työnantajan on varmistettava riittävä kielitaito koko palvelussuhteen ajan. Kielitaidon vaatimukset voivat vaihtua työn arjessa työsuhteen aikana, jos esimerkiksi työntekijän rooli tiimissä muuttuu kokeneemmaksi ja hänelle keskittyy siten toisenlaisia työtehtäviä, tai työyhteisön sisäinen dynamiikka ja kokoonpano muuttuvat siten, että toisten kielitaito ei muuttuneissa tilanteissa tue ammattihenkilöä samoin kuin aiemmin. 

Sosiaalihuollossa, kuten muissakin viranomaistehtävissä, tulisi olla moninaisista taustoista tulevia ammattilaisia.  Tämä edellyttää sitä, että työnantajat mahdollistavat tarvittaviin kieliopintoihin osallistumisen.

2) Näkemyksenne muutoksiin, joilla laajennetaan Lupa- ja valvontaviraston mahdollisuuksia puuttua ammattihenkilön ammattioikeuteen ammattitoiminnan ulkopuolella tehdyn rikoksen perusteella sekä toisen EU/ETA-valtion tekemän, ammattioikeutta rajoittavan tai poistavan päätöksen perusteella

Sosiaalityöntekijöiden seura kannattaa esitettyjä muutoksia.

Kysymyksen 3) johdantoteksti:
Lausuntopalautteen perusteella tehtävässä jatkovalmistelussa tullaan arvioimaan mahdollisia muutostarpeita laillistetun sosiaalihuollon ammattihenkilön tehtävissä toimimista koskevaan sääntelyyn avoimessa yliopistossa suoritettujen opintojen perusteella. Sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 12 §:ään vuonna 2025 voimaan tulleella muutoksella annettiin myös muille kuin ammattiin opiskeleville mahdollisuus toimia tilapäisesti laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä sosiaalityöntekijöitä koskeneen akuutin henkilöstöpulan tilanteessa.  Eduskunta on edellyttänyt, että sosiaali- ja terveysministeriö arvioi sosiaalityöntekijän tehtävissä toimimisen edellytysten lieventämistä koskeneen lakimuutoksen vaikutuksia ja kokemuksia ja ottaa ne huomioon ammattihenkilölainsäädännön uudistamisessa. Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut asiaa hallituksen esityksessä tarkemmin kuvatulla tavalla ja ehdottanut esityksessä useita muutoksia sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjaon joustavuuden parantamiseksi ja tehtävärakenteiden kehittämiseksi. Ehdotetut muutokset muodostavat kokonaisuuden, jossa samanaikaisesti yhdenmukaistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon säänneltyyn ammattiin opiskelevien tutkinto-opiskelijoiden edellytyksiä toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä sekä mahdollistetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöille joustava toimiminen toistensa tehtävissä laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin. Ehdotettujen muutosten myötä ne sosiaalihuollon ammattihenkilöt, jotka olisivat suorittaneet sosiaalityön opintoja avoimessa yliopistossa, saisivat toimia jatkossakin niissä sosiaalityöntekijän tehtävissä kuin nykyisinkin, mutta pysyvämmällä tavalla. Esityksen mukaan sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa säädettäisiin terveydenhuollon ammattihenkilölakia vastaavasti erikseen ammattiin opiskelevien mahdollisuudesta toimia laillistetun ammattihenkilön tehtävissä (12 §) ja sosiaalihuollon ammattihenkilöiden mahdollisuudesta toimia muiden sosiaalihuollon ammattihenkilöiden tehtävissä (3 §). Ehdotetuilla muutoksilla tuettaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöiden keskittymistä koulutustaan (tutkintokoulutus sekä mahdolliset lisä- ja täydennyskoulutukset) ja osaamistaan vastaaviin tehtäviin sekä turvattaisiin sosiaalihuollon ammattihenkilöille pysyvämmät tehtäväjärjestelyt poistamalla toisen ammattihenkilön tehtävissä toimimiseen liittyvät aikarajat ja vaatimus toimia johdon ja valvonnan alaisena. Muutoksilla luotaisiin pysyvät lainsäädännölliset rakenteet vastata eri aikoina muuttuviin palvelutarpeisiin ja henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen liittyviin vaihteluihin. Lausunnonantajia pyydetään ottamaan kantaa lausuttavana olevan esityksen ehdotukseen, joka koskee laillistetun sosiaalityöntekijän tehtävissä tilapäisesti toimimisen edellytyksiä ja ottaen huomioon sosiaalihuollon ammattihenkilöiden riittävyyden ja saatavuuden näkökulman (3 A ja 3 B).

3A) Näkemyksenne muutokseen, jolla joustavoitetaan sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnjakoa mahdollistamalla sosiaalihuollon ammattihenkilöiden toimiminen toistensa tehtävissä laissa tarkemmin säädetyin edellytyksin​ terveydenhuollon ammattihenkilöiden mahdollisuuksia vastaaviksi (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 3 §)

Valtioneuvoston asetusta, johon esitetyssä pykälässä viitataan, ei ole nähtävissä lakiesitystä kommentoitaessa. Sosiaalityöntekijän tehtävän tulee olla nimikesuojattu ja sosiaalityöntekijän tehtävässä ei tule voida toimia muu kuin laillistettu sosiaalityöntekijä tai tilapäisesti 12§ mukainen sosiaalityön tutkinto-opiskelija. Tämä on välttämätöntä sosiaalityön merkittävän tahdosta riippumattoman vallankäytön, perusoikeuksiin ulottuvan erittäin vaativan arvioinnin ja työn pitkäjänteisten yksilöllisten ja yhteiskunnallisten, inhimillisten, sosiaalisten ja taloudellisten seurauksien vuoksi.

Sosiaalihuollon ammattihenkilöiden määrittelyä koskevaa sosiaalihuollon ammattihenkilölain 3 §:n 2 momenttia esitetään muutettavaksi siten, että sosiaalihuollon laillistetut ja nimikesuojatut ammattihenkilöt voisivat toimia toistensa tehtävissä koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa mukaisesti, mikä olisi perusteltua. Muutosehdotusta perustellaan yhdenmukaistamispyrkimyksillä terveydenhuollon rakenteita ja toimintaa vastaavaksi.  Käytännöt eivät ole kuitenkaan sellaisenaan siirrettävissä sosiaalihuoltoon. 

Sosiaalihuollossa on tunnistettu tarve eri ammattiryhmien tehtäväkuvien tarkentamiselle ja käytäntöjen yhdenmukaistamiselle valtakunnallisesti. Tämä ei kuitenkaan saa tapahtua asiakasturvallisuuden kustannuksella. Työnkuvien tarkentamisen perusteena tulisi olla asiakkaiden etu ja sosiaalityön vaikuttavuus, ei työntekijöiden saatavuuteen tai taloudellisiin säästöihin perustuvat syyt. Sosiaalihuoltolain lakimuutosehdotuksessa taloudelliset säästöt ovat lain perusteluissa keskeisiä. Tämä ei saa olla tämän lain muutosten perusteluna. 

​3B) Näkemyksenne muutokseen, jolla yhdenmukaistetaan laillistetun ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimimista koskevaa sääntelyä​ sosiaali- ja terveydenhuollossa (laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 12 §)

Esitetty muotoilu poistaa nykyisen epäselvyyden opiskelija-käsitteen tulkinnasta ja siltä osin kannatamme esitystä pykäläksi 12. Se, että pykälässä määritetään, että laillistetun sosiaalityöntekijän tulee johtaa ja valvoa tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtävää hoitavan opiskelijan työtä, asettaa kuitenkin laillistetun sosiaalityöntekijän hyvin vaativaan ja raskaaseen asemaan. Vastuuta opiskelijan työn valvomisesta tulisi säännellä selkeämmin, ja tämä vaativa ylimääräinen tehtävä tulisi toisaalta jakaa yksittäisen laillistetun sosiaalityöntekijän lisäksi myös työnantajan vastuulle laajemmin, ja laillistetun sosiaalityöntekijän tulisi saada ylimääräisestä tehtävästä aina asianmukainen korvaus.

Työnjaon joustavoittaminen sinänsä on hyvä tavoite, mutta sen ei tule tapahtua osaamisvaatimuksia madaltamalla. Sosiaalihuollon asiakkailla on oikeus laadukkaisiin palveluihin ja osaaviin työntekijöihin. Eri koulutuspolut tuottavat erilaista osaamista, joista kaikki ovat keskeisiä. Esitysluonnoksessa esitetään, että työnjaon joustavoittaminen parantaisi mahdollisuuksia keskittyä koulutusta ja osaamista parhaiten vastaaviin tehtäviin sosiaalihuollossa, mutta esityksen perusteella jää epäselväksi, miten. 

Sosiaalityöntekijöiden seura ry:n puolesta,
puheenjohtaja Veera Niemi