Yksi tärkeä motivaatio työskentelyyn hallituksessa on verkostoituminen ja ennen kaikkea se, että pääsen vaihtamaan ajatuksia toisten ammattilaisten kanssa. Takana on nyt yksi hallituspäivä ja kaksi hallituksen kokousta. Mielenkiinnolla olen seurannut hallituksen jäsenten intoa ja sitä laajaa osaamista mikä meillä on. Mahtavaa! Kahden kokouksen jälkeen olen toki aivan pyörällä päästäni, mutta en malttaisi odottaa, että pääsisimme myös tapaamaan livenä. Ennen kaikkea odotan, että pääsisimme näkemään kaikki jäsenet yhdessä. Millaista on olla hallituksessa? No, näin pienen ajan kokemuksella: Puhelin piippaa taajaan, kun hallituslaiset intoutuvat kirjoittamaan asioista ja Facebook-ryhmässä tulee kirjoituksia vähän väliä. Uutena varajäsenenä olen vielä aika pihalla kaikesta, mutta uskon, että meikäläinenkin pian pääsee vauhtiin.  En ole aiemmin ollut kovin aktiivinen seuran jäsen, mutta nyt näkökulmani on erilainen. Toivonkin, että kaikki jäsenet intoutuisivat tapaamisiin ja toisivat omia kommenttejaan meidän Facebook-sivuille. Ennen kaikkea haluaisin kuulla, mitä odotatte meidän hallitukselta. Olen huomannut, kuinka kaikki mielipiteet otetaan vastaan ja eikä mitään mielipidettä ole kyseenalaistettu. Kaikkia kuullaan. Toivottavasti tästä vuodesta tulee aktiivinen ja Sosiaalityöntekijöiden seuraa saadaan nostettua kaikkien sosiaalityöntekijöiden tietoisuuteen. Odotan innolla, mitä kaikkea vuosi 2022 tuo seuralle tullessaan!
Anne Hakkarainen Sosiaalityöntekijöiden seuran hallituksen varajäsen ja viestintävastaava @HakkisAnne
0 Kommentit
Kulunut vuosi on merkinnyt meille kaikille poikkeuksellisia aikoja, väsymystä ja epävarmuutta. Sosiaalityöntekijöiden seura on muiden toimijoiden tavoin joutunut suunnittelemaan kaikki vuoden tapahtumat useaan kertaan uudelleen ja seuran hallitus niin kuin yhdistyksen jäsenetkin ovat harmitelleet kohtaamisten vähäisyyttä. Vaikka teamsit ja zoomit yhdistävät meitä yli paikkakuntarajojen, ne eivät kuitenkaan koskaan tavoita yhteisöllisyyden ydintä. Kohtaaminen kasvokkain on jotain sellaista, mitä olemme kaikki ikävöineet.
Sosiaalityöntekijöinä tiedämme, että epävarmuuden keskelle on luotava turvalliset arjen rakenteet, jotta selviytyminen on mahdollista. Seuran uutta strategiaa on laadittu tämä näkökulma mielessä. Haluamme jatkaa yhteiskunnan rakenteisiin vaikuttavana yhteisönä, mutta entistä rohkeammalla otteella. Riittävä vaikuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista ellemme saa kaikkia jäseniämme mukaan toimintaan. Tämä edellyttää ennen kaikkea aktiivista puuttumista alamme yhteen suurimmista ongelmista eli vaientamiseen sekä vaikenemiseen. Toimimalla solidaarisesti toisiamme, yhteistyökumppaneitamme sekä sosiaalityön tarpeessa olevia ihmisiä kohtaan, voimme saavuttaa haluamiamme muutoksia. Aktivismi, jos jokin, on mitä suurinta yhteiskunnassa tapahtuvaa solidaarisuutta! Tulevana vuonna 2022 seuran hallitus lähtee yhdessä jäsentensä kanssa toteuttamaan uuden strategian mukaista visiota siitä, että viiden vuoden kuluttua jokainen sosiaalityöntekijä tekee rakenteellista sosiaalityötä. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta valitettavasti sen toteutuminen vaatii vielä paljon töitä. Rakenteellinen sosiaalityö on käsitteenä varsin tuntematon ja siksi tavoitteen toteutuminen edellyttää perusasioista aloittamista. Töitä on tehtävä myös sen eteen, että saamme poikkeusaikojen jälkeen sosiaalityöntekijöiden rintaman yhtenäiseksi. Yksin emme ole mitään, mutta yhdessä voimme olla mitä tahansa.
Näin joulukuussa 2021 tuleva vuosi näyttää vielä kovin utuiselta, koska pitkään aikaan mikään maailmassa ei ole ollut varmaa. Siitä huolimatta - tai ehkä juuri siitä johtuen - meidän täytyy itse valmistautua. Heti tammikuussa edessä ovat aluevaalit, joiden merkitystä sosiaalityön kannalta ei voida liikaa korostaa. Eihän siitä ole kuin muutama viikko kun Sosiaali- ja terveysministeriö unohti sosiaalihuollon käytännössä kokonaan. Ilman aktiivisia sosiaalityöntekijöitä “unohdus” olisi jäänyt huomaamatta ja puhe sosiaali- ja terveydenhuollosta ilman sosiaalihuoltoa olisi jatkanut omaa elämäänsä. Sosiaalityöntekijöinä meidän täytyy pysyä itse valppaina ja huolehtia siitä, että työmme tarkoitus tunnetaan sekä tunnustetaan läpi yhteiskunnan. Jos jäämme odottamaan, että joku muu pitää puoliamme, saamme odottaa sitä ikuisesti.
Vaikka emme voi tietää tulevaisuutta, voimme luottaa yhteen asiaan: kaikki järjestyy, aina. Mikäli pysymme yhdessä, meillä ja sosiaalityöllä ei ole mitään hätää. Vuosi 2022: tulkoon mitä tahansa, Sosiaalityöntekijöiden seura on valmiina! Tuuli Kotisaari Sosiaalityöntekijöiden seuran puheenjohtaja 2021-2022 Seuran strategian löydät kokonaisuudessaan täältä: sosiaalityontekijoidenseura.fi/strategia.html Sosiaaliala elää arkeaan maailmanlaajuisen pandemian ja sote-uudistuksen merkeissä. Molemmissa on haastetta kerrakseen. Etenkin sote-uudistuksesta käyty keskustelu on saanut minut miettimään mitä alan kielessä on tapahtumassa. Kun lukee nykyajan uutisointia alastamme huomaa, että kieli on varsin siloista. Me sosiaalityöntekijät olemme sosiaalihuollon laillistettuja ammattihenkilöitä. Työskentelemme siis sosiaalityön erityisasiantuntija-ammatissa. Sana sosiaalityö tuo minun mieleeni sosiaaliset ongelmat kuten köyhyyden, päihderiippuvuuden, väkivallan, asunnottomuuden, nälän ja huono-osaisuuden. Kun lukee nykyajan uutisointia alastamme huomaa, että kieli on varsin siloista. Sosiaalityön ja laajemmin myös koko sosiaalialan käsitteitä nykyisin ovat esim. hyvinvointipalvelut, palveluvalikoima, elämäntapahaaste, vähäosaisuus ja asiakasohjaus. Sosiaalialan ammattinimikkeitä ovat esim. koordinaattori, palveluesimies, koordinoiva esimies ja asiantuntija.
Tällaista tekstiä lukiessa on kysyttävä: minne sosiaalinen on hävinnyt kielestämme?
Seuran kuntavaalikeskustelu järjestettiin 8.4.2021 etänä. Jäsenten lähettämiin kysymyksiin vastasivat Vilma Viitasaari (vihreät, Jyväskylä), Sirpa Hyytiä-Hallenberg (SDP, Espoo), Janne Koivunen (kokoomus, Helsinki), Hanna Holmberg (RKP, Vantaa) ja Petra Malin (vasemmistoliitto, Helsinki). He ovat kaikki sosiaalityöntekijöitä ja ehdolla tämän vuoden kuntavaaleissa, jotka näillä näkymin järjestetään kesäkuussa. Tilaisuuden juonsi seuran hallituksen jäsen Ville Santalahti.
Katso keskustelun tallenne tästä tai seuran YouTube-kanavalta. P.S. Äänestä sosiaalityöntekijää! Ehdolla on useita eri puolueissa ja eri puolilla Suomea! Kunnissa painitaan jatkuvasti sen kanssa, mihin vähäiset varat tulisi osoittaa ja millä tavoin parhaiten saada vastinetta taloudellisille satsauksille. Kuntien budjeteista merkittävä osa kuluu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Toimenpiteiden vaikuttavuuden osoittamiseksi ja analysoimiseksi ei kuitenkaan riitä pelkät taloudelliset mittarit. Ihmisten haasteiden syntyminen ja näihin ongelmiin ratkaisujen löytäminen on monimutkainen yhtälö. Yhteiskunta on monella tapaa monimutkaistunut ja vaikka aineellinen vauraus on lisääntynyt, ihmisten hyvinvointi ja psyykkinen terveys eivät monilta osin ole seuranneet perässä. Tämän haasteen ratkaisemiseksi kuntien päätöksentekoon tarvitaan yhteiskuntatieteellistä viisautta ja sosiaalityön asiantuntemusta. Vaikka aineellinen vauraus on lisääntynyt, ihmisten hyvinvointi ja psyykkinen terveys eivät monilta osin ole seuranneet perässä. Miksi kuntavaaliehdokkaan tulisi kiinnostua sosiaalityöstä? Miten sosiaalityö edes liittyy kuntapäättämiseen? Entä koskettaako se ketään muuta kuin muutamaa kuntalaista elämänsä aikana?
Liittyykö rasismi sosiaalityöhön? Sosiaalityöntekijöinä ensimmäinen ajatuksemme on, ettei tietenkään kuulu. Sosiaalityön perustana ovat ihmisoikeussopimukset sekä sosiaalialan ammattietiikka, joka korostaa muun muassa sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja eettistä toimintaa. Lisäksi sosiaalityötä julkisena toimintana säätelevät hallintolaki ja laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, joiden mukaan sosiaalihuollossa on toimittava hyvän hallintotavan mukaan, asiakkaita kunnioittaen ja kohdellen heitä tasavertaisesti.
Rasismi ei kuitenkaan ole tuolla jossain. Koronavirus on muuttanut terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalityön luonnetta ja työtapoja. Gerontologisen sosiaalityön iäkkäät asiakkaat ovat varsin usein erityistä tukea tarvitsevia ihmisiä. Heillä on paljon tuen tarvetta, mutta eivät kykene itse hakemaan tarvitsemaansa tukea, eikä heillä aina ole auttavia läheisiäkään. Monesti heidän elämäänsä vaikeuttaa myös sosiaalisia ongelmia tuottavat muisti-, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä haasteet muun muassa asumisen ja talouden kanssa. Vaikka koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi onkin tarpeen rajoittaa ihmisten välistä fyysistä läheisyyttä, teemme gerontologisessa sosiaalityössä edelleen myös kotikäyntejä silloin, kun asiakkaan tarve niin edellyttää.
Vantaan kaupungin lastensuojelun avohuollon Länsi-Vantaan toimintayksikkö sijaitsee muusta maasta eristetyllä Uudellamaalla, Myyrmäessä. Alueellamme asuu karkeasti arvioituna noin 100 000 asukasta, joista 400 lapsella on asiakkuus toimipisteessämme. Kirjoitimme yhdessä sosiaalityöntekijöiden ja erityissosiaaliohjaajien kanssa lastensuojelun havaintoja poikkeustilan alkuviikoilta.
|
RSS-syöte